
”Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne.”
Edellinen teksti | Seuraava teksti |
Kuuntele podcastina
Luuk. 22:14–23
14 Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. 15 Hän sanoi heille: ”Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. 16 Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.” 17 Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. 18 Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.”
19 Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” 20 Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. 21 Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. 22 Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!” 23 Opetuslapset alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä se saattaisi olla.
Miksi nautimme ehtoollista?
Juutalaiset juhlivat pääsiäistä muistona Jumalan suurista teoista. Yli tuhat vuotta aiemmin Israelin kansa oli ollut Egyptissä orjuudessa ja huutanut Jumalalta apua kärsimyksissään. Viimeisenä yönä ennen Egyptistä lähtöä Jumala oli käskenyt juutalaisia sivelemään ovenpieliinsä karitsan verta pelastumisen merkiksi. Kaikki, jotka niin tekivät, pääsivät vapauteen ja Mooseksen johdolla matkalle kohti luvattua maata.
Tätä juhlaa vietettiin siis tuolloinkin Jerusalemissa ja pääsiäisaterialla muisteltiin vanhoja tapahtumia. Jeesus ja opetuslapset olivat juutalaisia, joten hekin nauttivat pääsiäisaterian. Jeesus antoi aterialle kuitenkin aivan uuden sisällön. Hän liitti oman tulevan kärsimyksensä ja kuolemansa perinteiseen leivän ja viinin jakamiseen: viini on hänen verensä ja leipä hänen ruumiinsa. Hänen ruumiinsa tulisi riippumaan ristillä, hänen verensä olisi kohta pelastuksen merkki. Mutta sitä eivät opetuslapset vielä tuossa hetkessä ymmärtäneet – vasta myöhemmin.
Jeesus kehotti viettämään ateriaa hänen muistokseen. Ehtoollinen ei ole vain tuon yhden tapahtuman muistelemista; sillä paikalla saat kuulla ja uskoa omallekin kohdallesi Jeesuksen sanat: “Sinun puolestasi annettu.” Polvistu ja ota se uskossa vastaan. Ehtoollispöydässä olet täysin turvassa kaikelta pahalta, koska siinä olet Jeesuksen veren suojassa! Jeesuksen veri on ikään kuin sivelty jokaisen häneen uskovan ihmisen ”ovenpieliin” ja pelastaa ja antaa vapauden.
1. Joh. 1:7
Edellinen teksti | Seuraava teksti |