“He hylkäsivät Herran.”

Edellinen teksti Seuraava teksti
Johdanto: Jumalan kansan sankareita

Luvatun maan saavuttaminen oli pitkän tien pää. Jumalan lupaukset toteutuivat ihmeellisesti. Siksi on hämmentävää, että Tuomarien kirja kertoo kansan luopuneen Herran seuraamisesta. Tämä ei voinut tapahtua hetkessä, vaan vähittäinen kompromissien teko ja mukautuminen pakanalliseen ympäristöön aiheuttivat etääntymisen isien Jumalasta. Tuomarien aika on Israelin historian pimeä lehti. Kansa sortuu epäjumalien palvelukseen. Parhaatkin johtajat ovat sellaisia, joiden elämä ei kaikessa kelpaa esikuvaksi meille. Silti myös tämän ajan läpi Jumala kuljettaa omaa pelastushistoriaansa. Jumala toimii heikkojen ja epäonnistuneiden ihmisten kautta ja siunaa heitä.

Tuom. 2:11–19

11 Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan ja alkoivat palvella baaleja. 12 He hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli tuonut heidät pois Egyptistä, ja kääntyivät kumartamaan muita jumalia, joita heidän ympärillään asuvat kansat palvoivat. Näin he herättivät Herran vihan.

13 Koska israelilaiset hylkäsivät Herran ja ryhtyivät palvelemaan Baalia ja Astartea, 14 Herra vihastui heihin. Hän jätti heidät ryöstelevien rosvojoukkojen armoille ja antoi vihamielisten naapurikansojen alistaa heidät. He eivät enää kyenneet pitämään puoliaan vihollisiaan vastaan, 15 vaan aina kun he ryhtyivät taisteluun, Herran käsi oli heitä vastaan ja hän antoi heidän joutua tappiolle, niin kuin hän oli heille vannonut. Näin israelilaiset joutuivat suureen ahdinkoon.

16 Silloin Herra kohotti kansan johtajiksi tuomareita, ja he pelastivat kansan rosvojoukkojen käsistä. 17 Mutta israelilaiset eivät totelleet tuomareitakaan, vaan olivat Herralle uskottomia ja kumarsivat muita jumalia. He eivät kauan pysyneet sillä tiellä, jota heidän isänsä olivat Herran käskyjä noudattaen vaeltaneet. He eivät seuranneet isiensä jälkiä.

18 Herra asetti Israelin kansalle tuomareita ja oli aina näiden tukena. Herra suojeli kansaa vihollisilta niin kauan kuin tuomari eli, sillä Herran kävi kansaa sääliksi, kun hän kuuli sen huokailevan sorrettuna ja vaivoissaan. 19 Mutta heti tuomarin kuoltua israelilaiset lankesivat uudelleen ja vaipuivat vielä syvemmälle turmelukseen kuin esi-isänsä. He eivät luopuneet pahoista teoistaan eivätkä uppiniskaisuudestaan, vaan seurasivat muita jumalia ja palvelivat ja kumarsivat niitä.

Lue laajemmin: Tuom. 2:6–3:6

6 Kun Joosua oli päästänyt israelilaiset menemään, he lähtivät kaikki omille alueilleen ja ottivat maan haltuunsa. 7 Kansa palveli Herraa koko Joosuan elinajan ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin oli elossa vanhimpia, jotka olivat nähneet, mitä suuria tekoja Herra oli Israelin hyväksi tehnyt. 8 Herran palvelija Joosua, Nunin poika, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä, 9 ja hänet haudattiin omalle maalleen Timnat-Heresiin, joka on Efraimin vuoristossa, Gaasinvuoren pohjoispuolella.

10 Kun Joosuan sukupolvi oli otettu isiensä luo ja tilalle oli noussut toinen sukupolvi, israelilaiset eivät enää totelleet Herraa eivätkä pitäneet mielessään niitä tekoja, jotka Herra oli heidän hyväkseen tehnyt. 11 Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan ja alkoivat palvella baaleja. 12 He hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli tuonut heidät pois Egyptistä, ja kääntyivät kumartamaan muita jumalia, joita heidän ympärillään asuvat kansat palvoivat. Näin he herättivät Herran vihan.

13 Koska israelilaiset hylkäsivät Herran ja ryhtyivät palvelemaan Baalia ja Astartea, 14 Herra vihastui heihin. Hän jätti heidät ryöstelevien rosvojoukkojen armoille ja antoi vihamielisten naapurikansojen alistaa heidät. He eivät enää kyenneet pitämään puoliaan vihollisiaan vastaan, 15 vaan aina kun he ryhtyivät taisteluun, Herran käsi oli heitä vastaan ja hän antoi heidän joutua tappiolle, niin kuin hän oli heille vannonut. Näin israelilaiset joutuivat suureen ahdinkoon.

16 Silloin Herra kohotti kansan johtajiksi tuomareita, ja he pelastivat kansan rosvojoukkojen käsistä. 17 Mutta israelilaiset eivät totelleet tuomareitakaan, vaan olivat Herralle uskottomia ja kumarsivat muita jumalia. He eivät kauan pysyneet sillä tiellä, jota heidän isänsä olivat Herran käskyjä noudattaen vaeltaneet. He eivät seuranneet isiensä jälkiä.

18 Herra asetti Israelin kansalle tuomareita ja oli aina näiden tukena. Herra suojeli kansaa vihollisilta niin kauan kuin tuomari eli, sillä Herran kävi kansaa sääliksi, kun hän kuuli sen huokailevan sorrettuna ja vaivoissaan. 19 Mutta heti tuomarin kuoltua israelilaiset lankesivat uudelleen ja vaipuivat vielä syvemmälle turmelukseen kuin esi-isänsä. He eivät luopuneet pahoista teoistaan eivätkä uppiniskaisuudestaan, vaan seurasivat muita jumalia ja palvelivat ja kumarsivat niitä.

20 Sen tähden Herra vihastui Israeliin ja sanoi: ”Koska te olette rikkoneet liiton, jonka minä tein teidän isienne kanssa, ettekä ole totelleet minua, 21 en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta. 22 Minä panen nämä kansat teille koetukseksi nähdäkseni, kuljetteko te isienne lailla minun tietäni minun käskyjäni noudattaen.” 23 Siksi Herra ei kiirehtinyt tuhoamaan näitä kansoja, vaan antoi niiden jäädä paikoilleen, ja siksi hän ei ollut myöskään antanut niitä Joosuan käsiin.

3 1 Tässä ovat lueteltuina ne kansat, joiden Herra antoi jäädä asuinsijoilleen koetellakseen israelilaisia, kaikkia niitä, jotka itse eivät olleet kokeneet Kanaaninmaan valloitussotia. 2 Tämän hän teki opettaakseen Israelin uudet sukupolvet käymään sotaa, etenkin ne, jotka eivät olleet koskaan ennen joutuneet sotaa kokemaan. 3 Maahan jäivät filistealaisten viisi ruhtinaskuntaa sekä kaikki ne kanaanilaiset, foinikialaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuorilla Baal-Hermonin vuoresta Lebo-Hamatiin asti. 4 Näin Herra halusi koetella israelilaisia, jotta kävisi ilmi, tottelevatko he hänen käskyjään, jotka Mooses oli antanut heidän esi-isilleen. 5 Jouduttuaan asumaan kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten seassa 6 israelilaiset alkoivat ottaa heidän tyttäriään vaimoikseen ja antaa omia tyttäriään vaimoiksi heidän pojilleen. Samalla he rupesivat palvelemaan heidän jumaliaan.

Tapahtuuko jotain sattumalta vai onko Jumala kaiken takana?

Onko sattumaa olemassa? Vai ohjaako Jumala kädellään kaikkea, mitä maailmassa tapahtuu? Tämän raamatunkohdan mukaan Jumala on aina aktiivinen: hänen avullaan voitetaan taistelut ja toisaalta hän sallii myös häviöt. Jumala ohjaa historiaa.

Tuomarien aika on synkkä vaihe Israelin kansan historiassa, ja jo tässä Tuomarien kirjan toisessa luvussa näemme, mistä vaikeudet johtuivat. Israelin kansa, jonka kanssa Jumala oli tehnyt liiton, ja jonka hän oli johdattanut omaan maahansa Egyptin orjuudesta, alkoikin palvoa muita jumalia. Koska kansa ei kuunnellut Jumalaa, se tarvitsi Mooseksen ja Joosuan kaltaisia johtajia, jotka kertoisivat kansalle Jumalan tahdon ja johtaisivat sitä. Tähän tarkoitukseen Jumala asetti tuomarit. On kuitenkin surullista, että kansa seurasi Jumalan tahtoa vain tuomarien avulla – ilman heitä usko Jumalaan rapistui nopeasti.

Oletko itse ollut tilanteessa, jossa jouduit luopumaan hyvästä johtajasta, esimerkiksi opettajasta, papista tai nuoriso-ohjaajasta? Tällaista voi tapahtua esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttaessa. Johtajat ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on henkilökohtainen usko, joka pysyy mukana, vaikka ihmiset ympärillä muuttuisivat. Hyviä johtajia tulee kunnioittaa ja seurata, mutta pääasia on se, että kunnioitamme ja seuraamme Jeesusta. Häntä voimme kuunnella Raamattua lukemalla ja rukoilemalla.

”Vain Herra on pyhä, ei ole toista, meidän Jumalamme yksin on luja kallio.”
1. Sam. 2:2
Keskustelukysymyksiä
  1. Miksi Jumala suuttui israelilaisille?
  2. Millä tavalla Jumalan suuttumus näkyi käytännössä?
  3. Mitkä ovat mielestäsi tämän päivän epäjumalia, joita kunnioitetaan enemmän kuin Jumalaa?
  4. Miksi epäjumalien palvominen oli ja on edelleen väärin?
  5. Kuka on sinun hengellinen johtajasi? Oletko yhteydessä Jumalaan myös silloin, kun et ole hänen seurassaan?
Edellinen teksti Seuraava teksti
Jaa sivu: