“Hätähuuto on kantautunut minun korviini.”

Edellinen teksti Seuraava teksti

2. Moos. 3:1–12

1 Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2 Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3 Silloin hän ajatteli: ”Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?”

4 Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: ”Mooses, Mooses!” Mooses vastasi: ”Tässä olen.” 5 Herra sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” 6 Herra sanoi vielä: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

7 Herra sanoi: ”Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. 8 Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. 9 Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. 10 Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.” 11 Mutta Mooses sanoi Jumalalle: ”Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?” 12 Jumala sanoi: ”Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella.”

Lue laajemmin: 2. Moos. 3:1–4:17

3 1 Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2 Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3 Silloin hän ajatteli: ”Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?”

4 Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: ”Mooses, Mooses!” Mooses vastasi: ”Tässä olen.” 5 Herra sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” 6 Herra sanoi vielä: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

7 Herra sanoi: ”Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. 8 Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. 9 Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. 10 Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.” 11 Mutta Mooses sanoi Jumalalle: ”Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?” 12 Jumala sanoi: ”Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella.”

13 Mooses sanoi Jumalalle: ”Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä heille silloin sanon?” 14 Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen se joka olen.” Hän sanoi vielä: ”Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'”

15 Jumala sanoi vielä Moosekselle: ”Sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen. 16 Mene ja kutsu koolle Israelin vanhimmat ja sano heille, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle. Sano heille, että minä olen nyt ryhtynyt huolehtimaan heistä ja että olen nähnyt, mitä heille on Egyptissä tapahtunut. 17 Sano, että minä olen päättänyt viedä heidät pois Egyptin sorron alta kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. 18 He kuulevat sinua.

”Menkää sitten, sinä ja Israelin vanhimmat, Egyptin kuninkaan luo ja sanokaa hänelle: ’Herra, heprealaisten Jumala, on kutsunut meitä. Siksi meidän on nyt mentävä kolmen päivämatkan päähän autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme.’ 19 Mutta minä tiedän, ettei Egyptin kuningas päästä teitä menemään muutoin kuin pakosta. 20 Siksi minä ojennan käteni ja kuritan egyptiläisiä monilla ihmeteoilla, jotka teen heidän keskuudessaan. Vasta sitten farao päästää teidät lähtemään. 21 Mutta egyptiläiset minä teen tälle kansalle niin suosiollisiksi, että kun te lähdette, ette lähde tyhjin käsin. 22 Jokainen nainen pyytäköön naapurin vaimolta tai talossaan asuvalta naiselta muistolahjaksi hopeaa, kultaa ja vaatteita. Pankaa ne poikienne ja tyttärienne ylle, ja näin viette egyptiläisiltä heidän rikkautensa.”

4 1 Mutta Mooses vastasi: ”Entä jos he eivät usko eivätkä kuuntele minua, vaan väittävät, ettei Herra ole ilmestynyt minulle?” 2 Herra kysyi häneltä: ”Mikä sinulla on kädessäsi?” Mooses vastasi: ”Sauva.” 3 Herra sanoi: ”Heitä se maahan.” Mooses heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi. Mooses kavahti sitä, 4 mutta Herra sanoi: ”Ojenna kätesi ja ota sitä hännästä kiinni.” Niin Mooses ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui jälleen sauvaksi hänen kädessään. 5 ”Tästä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle.” 6 Herra sanoi hänelle vielä: ”Työnnä kätesi poveesi.” Mooses työnsi käden poveensa, ja kun hän veti sen takaisin, se oli spitaalista lumivalkoinen. 7 Sitten Herra sanoi: ”Pane kätesi uudelleen poveesi.” Mooses pani kätensä taas poveensa, ja kun hän veti sen esiin, sen iho oli kuin hänen muu ihonsa. 8 Herra sanoi: ”Elleivät he usko sinua ja ellei ensimmäinen merkki heille riitä, niin toista merkkiä he kyllä uskovat. 9 Mutta elleivät he usko edes näitä kahta merkkiä eivätkä kuuntele sinua, niin ota vettä Niilistä ja kaada se maahan. Silloin vesi, jonka otat Niilistä, muuttuu maassa vereksi.”

10 Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” 11 Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? 12 Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.” 13 Mooses sanoi: ”Minä pyydän, Herra, lähetä joku muu.” 14 Silloin Herra vihastui Moosekselle ja sanoi: ”Onhan sinulla veljesi Aaron, leeviläinen! Minä tiedän, että hän osaa puhua. Hän onkin jo tulossa sinua vastaan ja ilahtuu, kun saa tavata sinut. 15 Puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa, ja minä olen teidän kummankin kanssa, kun te puhutte, ja neuvon teille, mitä teidän tulee tehdä. 16 Hän puhuu sinun puolestasi kansalle ja on sinun suunasi, ja sinä olet hänelle kuin Jumala. 17 Ota mukaasi tämä sauva, niin että voit sen avulla tehdä nuo ihmeteot.”

Oletko joskus ottanut vastaan mahdottomalta tuntuvan tehtävän?

Mooses oli joutunut pakenemaan faraon hovista tapettuaan egyptiläisen miehen, joka oli kohdellut huonosti israelilaista orjaa. Itse asiassa tapauksesta oli kulunut jo kymmeniä vuosia, ja nyt Mooses oli jo noin 80-vuotias. Neljänkymmenen autiomaassa vietetyn vuoden aikana Mooses oli mennyt naimisiin ja toiminut paimenena appensa Jetron palveluksessa. Aluksi elämä karulla vuoristoseudulla oli varmasti ollut jännittävää egyptiläisen palatsielämän jälkeen, mutta sitten arki asettui uomaansa ja päivät ja vuodet seurasivat toisiaan… Kunnes yhtäkkiä Jumala ilmestyi Moosekselle ja kutsui hänet aivan toisenlaiseen tehtävään.

Jumala ei ollut unohtanut kansaansa. Hän oli johdattanut Moosesta faraon hovin hienostoelämästä turvattomaan ja yksinäiseen työhön kauaksi kotoa. Kumpaakin kokemusta Mooses tulisi tarvitsemaan tulevassa tehtävässään. Jumala veisi oman kansansa autiomaan läpi luvattuun maahan Mooseksen johdolla.

Kun Jumala kutsuu ihmistä johonkin tehtävään, häneen voi täysin luottaa. Hän ottaa käyttöönsä meille antamansa lahjat ja elämänkokemuksen – usein sellaisiakin asioita, joista emme itse ole tietoisia tai joita olemme pitäneet turhina. Jumala johdattaa meitä joka hetki, ja antaa tehtäviä sen mukaan kuin olemme niihin hänen mielestään valmiita. Omasta mielestämme olemme useinkin keskeneräisiä, ja niin Mooseskin ajatteli kutsun saatuaan! Juuri tällöin ainoa toivomme on luottaa Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa.

”Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani. Sinä johdatat ja ohjaat minua, sillä sinä olet minun Jumalani.”
Ps. 31:3
Keskustelukysymyksiä ja ryhmätehtävä
  1. Mooses oli ollut poissa Egyptistä jo 40 vuotta ja toiminut appensa lammaspaimenena. Mitä luulet Mooseksen nyt ajatelleen entisestä asuinmaastaan ja faraon hovista, jossa hän oli kasvanut?
  2. Oletko itse joutunut muuttamaan aivan toisenlaiseen paikkaan tai ryhtymään aivan uudenlaiseen työhön tai tehtävään? Miten kokemus muutti sinua – vai muuttiko?
  3. Miksi Jumala valitsi Mooseksen tapaamispaikaksi juuri Horebin vuoren seudun?
  4. Millä tavalla Mooses vastasi Jumalan kutsuun?
  5. Olisiko hän voinut vastata jollain toisella tavalla? Miten?
  6. Millä tavalla Jumala esitteli itsensä? Miksi tällainen esittely oli tässä tilanteessa tärkeää?
  7. Miksi Mooses pelkäsi katsoa Jumalaa?
  8. Millaisessa tilanteessa olet itse sanonut ”Mikä minä olen…” Oletko joskus sanonut sen Jumalalle? Miksi?
  9. Mitä tämä raamatunkohta opettaa epäilystä? Miten Jumala vastasi Mooseksen epäilyyn?
  10. Millä tavalla Jumala vastaa sinun epäilyysi?

Tehtävä keskustelun jälkeen

Ohjeistus: Mitä Mooses kirjoitti päiväkirjaansa tämän päivän iltana? Kukin kirjoittaa pari lausetta.
Purku: Luetaan päiväkirjatekstejä ääneen kaikille.

Edellinen teksti Seuraava teksti
Jaa sivu: