“Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä.”
Edellinen teksti | Seuraava teksti |
Kuuntele podcastina
Ilm. 1:9–20
9 Minä, veljenne Johannes, jolla on sama ahdinko, valtakunta ja Jeesukselta tuleva kestävyys kuin teillä, olin joutunut Patmos-nimiselle saarelle, koska olin julistanut Jumalan sanaa ja todistanut Jeesuksesta. 10 Herran päivänä Henki valtasi minut, ja minä kuulin takaani kovan äänen, kuin olisi torveen puhallettu. 11 Ääni sanoi: ”Kirjoita, mitä näet, ja lähetä kirja seitsemälle seurakunnalle: Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan.”
12 Käännyin nähdäkseni, mikä ääni minulle puhui, ja kun käännyin, näin seitsemän kultajalkaista lamppua 13 ja lamppujen keskellä hahmon, joka oli ihmisen kaltainen. Hänellä oli yllään pitkä viitta ja rinnan ympärillä kultainen vyö. 14 Hänen päänsä ja hiuksensa hohtivat valkoisina kuin valkoinen villa, kuin lumi, ja hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit. 15 Hänen jalkansa välkehtivät kuin sulatusuunissa hehkuva pronssi, ja hänen äänensä oli kuin suurten vesien pauhu. 16 Hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, hänen suustaan pisti esiin kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat kuin loistava keskipäivän aurinko. 17 Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkoihinsa kuin kuollut.
Mutta hän laski oikean kätensä päälleni ja sanoi: ”Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, 18 iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. 19 Kirjoita siis, mitä näet: se, mikä on nyt, ja se, mikä on myöhemmin tapahtuva. 20 Sinä näit seitsemän tähteä oikeassa kädessäni ja seitsemän kultajalkaista lamppua, ja niiden salaisuus on tämä: seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit, ja seitsemän lamppua ovat ne seitsemän seurakuntaa.
Oletko joutunut joskus olemaan eristyksissä ystävistäsi tai perheestäsi?
”En usko Jumalaan ennen kuin näen hänet omin silmin.” Näin kuulee sanottavan aika usein. Kuitenkin Jumala ilmestyy useimmiten salaisesti ja ei-näkyvästi, esimerkiksi ajatuksissamme tai toisten ihmisten sanoissa ja teoissa. Mutta joskus Jumala puhuu ihmiselle myös näkyjen ja unien kautta.
Tämän kirjan kirjoittaja on Johannes, joka oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Nyt hän oli vanha mies ja elänyt kristittynä jo pitkään. Hänet oli karkotettu Patmoksen saarelle uskonsa takia. Siellä, muista kristityistä eristyksissä, Jumala ilmestyi hänelle ja kertoi ihmeellistä tietoa viimeisistä ajoista. Ilmestys ei ollut tarkoitettu vain Johannekselle, vaan kaikille kristityille. Siksi se piti kirjoittaa heti muistiin. Johannes sai nähdä Jeesuksen sellaisena kuin hän ylösnousemuksensa jälkeen on: taivaallisena kuninkaana ja kuoleman voittajana. Kun Jeesus kerran tulee takaisin, kaikki ihmiset saavat nähdä hänen valtansa ja loistonsa.
Fil. 3:10
Edellinen teksti | Seuraava teksti |