”Teen sinusta suuren kansan”

Edellinen teksti Seuraava teksti
Johdanto: Jumalan perhe

Luvusta 1. Moos. 12 alkaa kertomus Israelin kantaisistä eli patriarkoista. Seikkaperäisimmin kuvataan Abrahamin (aluksi Abram) elämää. Hänelle annetaan lupaus maasta, kansasta ja siunauksesta. Kaikki tämä siksi, että Jumalan lähettämä Messias kerran tulisi tuohon maahan ja tuon kansan jäseneksi. Läpi Vanhan testamentin seurataan juuri tämän maan (Israel) ja tämän kansan (juutalaiset) vaiheita. Uusi testamentti kertoo lupausten täyttymisestä, Jeesuksesta. Abraham eli vuoden 2000 paikkeilla ennen Kristusta. Arkeologian näkökulmasta katsottuna Lähi-idässä elettiin tuolloin keskipronssikautta.

1. Moos. 12:1–9

1 Herra sanoi Abramille: ”Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. 2 Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. 3 Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.”

4 Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. 5 Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.

6 Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset. 7 Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.” Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle. 8 Sieltä hän siirtyi Betelin itäpuolen vuorille, ja hän pystytti telttansa niin, että Betel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa. 9 Sieltä Abram siirtyi paikasta toiseen etelään Negeviin päin.

Lue laajemmin: 1. Moos. 12:1–20

1 Herra sanoi Abramille: ”Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. 2 Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. 3 Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.”

4 Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. 5 Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.

6 Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset. 7 Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.” Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle. 8 Sieltä hän siirtyi Betelin itäpuolen vuorille, ja hän pystytti telttansa niin, että Betel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa. 9 Sieltä Abram siirtyi paikasta toiseen etelään Negeviin päin.

10 Sitten tuli maahan nälänhätä. Koska nälänhätä oli kova, Abram siirtyi Egyptiin ja asui siellä muukalaisena. 11 Egyptiä lähestyttäessä hän sanoi vaimolleen Saraille: ”Minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen. 12 Kun egyptiläiset näkevät sinut ja käsittävät, että sinä olet minun vaimoni, he tappavat minut mutta jättävät sinut henkiin. 13 Sano siis, että olet minun sisareni, jotta minua kohdeltaisiin sinun takiasi hyvin ja saisin sinun ansiostasi pitää henkeni.”

14 Kun Abram saapui Egyptiin, egyptiläiset havaitsivat, että Sarai oli hyvin kaunis nainen. 15 Sarain nähtyään faraon virkamiehet ylistivät häntä faraolle, ja hänet haettiin palatsiin. 16 Farao kohteli Abramia hyvin Sarain takia, ja Abram sai lampaita ja vuohia, nautakarjaa ja aaseja, orjia ja orjattaria sekä aasintammoja ja kameleita.

17 Mutta Herra antoi faraon ja hänen palatsinsa väen sairastua ankariin tauteihin Abramin vaimon Sarain tähden. 18 Silloin farao kutsutti Abramin luokseen ja sanoi: ”Mitä oletkaan minulle tehnyt! Miksi et kertonut minulle, että hän on vaimosi? 19 Miksi sanoit häntä sisareksesi, niin että minä saatoin ottaa hänet vaimokseni? Siinä on vaimosi, ota hänet ja mene matkoihisi!” 20 Sitten farao antoi miehilleen käskyn toimittaa Abram, hänen vaimonsa ja koko hänen omaisuutensa maasta pois.

Oletko joskus saanut aloittaa kaiken alusta?

Ei ole ihan sama, mihin kansaan kuuluu. Suomalaisena pääsee helpolla passintarkastusjonoissa ja saa kotimaassa lähes ilmaisen koulutuksen ja sairaanhoidon. Ihmiset ovat aikojen alusta asti kuuluneet eri kansakuntiin, joilla on ollut monenlaisia kohtaloita. Jumala teki jotain aivan erityistä luodessaan itselleen oman kansan.

Kaiken takana oli se, että Jumala halusi ihmiskunnan tietävän, kuka hän todella on. Hän tahtoi paljastaa ihmiselle luonteensa. Hän halusi ihmisten tietävän, että hän on ainoa todellinen, elävä Jumala. Hän halusi luoda itselleen kansan, jolle hän ilmoittaisi itsensä ja josta kerran syntyisi Messias, syntien sovittaja.

Jumala aloitti esittäytymällä Abramille, mesopotamialaiselle miehelle, joka palveli epäjumalia, kuten kaikki muutkin. Jumalan kutsu oli kuitenkin niin vahva ja selkeä, että sen kuullessaan Abram jätti taakseen kaiken: kotinsa, tutun elinympäristön ja kansansa jumalat. Näin Abramista tuli Jumalan kansan kantaisä, sen ensimmäinen edustaja. Jumala vei Abramin maahan, joka tuli olemaan kansan luvattu maa kaikissa sen tulevissa vaiheissa.

Abram on myös ”uskon isä” – hän lähti matkaan täysin uskon varassa. Sekä Jumalalle että ihmiselle oli koittanut uuden alun aika.

”Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi.”
Hepr. 11:8
Keskustelukysymyksiä
  1. Mikä sai Abramin tottelemaan Jumalaa ja lähtemään aivan vieraalle seudulle?
  2. Miksi Jumala vei Abramin pois tämän tutusta ympäristöstä?
  3. Miltä Jumalan sanat jälkeläisistä ovat ehkä kuulostaneet jo 75-vuotiaan Abramin korvissa?
  4. Miten Jumala on kutsunut sinua?
  5. Millaisiin asioihin kaipaisit uutta alkua omassa elämässäsi?
Henkilökohtaisesti

 

Viime kesänä lukiessani ensimmäistä Mooseksen kirjaa minua puhutteli se, miten Jumala kutsui Abrahamin. Korona oli muuttanut syksyn suunnitelmani: tarkoitukseni oli valmistua seuraavana keväänä ja stressasin sitä, etten tiennyt, mihin Jumala minua sillä hetkellä tai tulevaisuudessa kutsuu. Siinä tilanteessa tämä kohta rohkaisi minua valtavasti. Tajusin, että kutsuessaan Abrahamin Jumala kehotti tätä lähtemään luvattuun maahan, mutta ei vielä kertonut, missä tuo maa sijaitsee. Vasta kun Abraham oli päässyt perille ja vaeltanut luvatussa maassa jo pitkään, Jumala ilmoitti Abrahamin tulleen luvattuun maahan. Lähtiessään matkaan Abraham ei vielä tiennyt, minne oli menossa, vaan Abrahamilla oli ainoastaan Jumalan lupaus siitä, että Jumala johdattaa hänet siihen maahan, jonka on häntä varten varannut, ja Abraham luotti tuohon lupaukseen. Vaikka minäkään en aina tiedä, minne olen menossa, minullakin on Raamattu täynnä Jumalan lupauksia Hänen johdatuksestaan ja huolenpidostaan elämäni ja tulevaisuuteni varalle.Hanna Varvikko
Arkeologiaa: Danin (Abrahamin) portti Hermon-vuoren juurella

Israelin pohjoisnurkassa, Hermon-vuoren juurella sijaitseva Dan on maan toiseksi suurin rauniokumpu Hasorin jälkeen. Siellä on tehty yksi maan pitkäaikaisimmista yhtäjaksoisista kaivausprojekteista. Rauniokummun kaivauksissa tuli vuonna 1979 vastaan yllätys. Maan sisältä paljastui massiivinen keskipronssikautinen rakennelma, joka osoittautui Lähi-idän suurimmaksi ja parhaiten säilyneeksi, auringon kuivattamista savitiilistä tehdyksi portiksi. Koska kyseessä oli harvinainen löytö, rakennus päätettiin restauroida niin, että sen julkisivu näyttää alkuperäiseltä. Vuonna 2009 se avattiin matkailijoiden nähtäväksi.

Danin portti ajoitetaan keskipronssikaudelle, noin 1900–1700-luvuille eKr. Raamatun tapahtumissa olemme tuolloin patriarkkojen ajassa. Koska Vanha testamentti kertoo Abrahamin menneen sotaretkellään Daniin saakka (1. Moos. 14:14), niin tätä porttia on joskus kutsuttu Abrahamin portiksi.

(Eero Junkkaala: Arkeologian aarteita, s. 56–59. Perussanoma 2019.)

Kuva: Danin portti, Tel Dan. Lajoya02, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Edellinen teksti Seuraava teksti
Jaa sivu: