46 – Jesaja

Jes. 53

¹ Kuka uskoo meidän sanomamme?
Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?

² Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso,
kuin vesa kuivasta maasta.
Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta,
jota olisimme ihaillen katselleet,
ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet.
³ Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma,
kipujen mies, sairauden tuttava,
josta kaikki käänsivät katseensa pois.
Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.

⁴ Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme,
otti taakakseen meidän sairautemme.
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta,
luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,
⁵ vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet
ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet.
Hän kärsi rangaistuksen,
jotta meillä olisi rauha,
hänen haavojensa hinnalla
me olemme parantuneet.
⁶ Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat,
jokainen meistä kääntyi omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan
hänen kannettavakseen.
⁷ Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen,
ei hän suutansa avannut.
Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut.
⁸ Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois
– kuka hänen kansastaan siitä välitti?
Hänet syöstiin pois elävien maasta,
hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden.
⁹ Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon.
Rikkaan haudassa hän sai leposijansa.
Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä,
eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.

¹⁰ Herra näki hyväksi,
että hänet ruhjottiin,
että hänet lävistettiin.
Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi,
hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan,
ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.
¹¹ Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon,
ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet.
Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet,
heidän pahat tekonsa hän kantaa.
¹² Minä annan hänelle paikan suurten joukossa,
hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa,
koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi
ja hänet luettiin rikollisten joukkoon.
Hän otti kantaakseen monien synnit,
hän pyysi pahantekijöilleen armoa.

Tunnetko ketään, joka voisi kuolla puolestasi?

Jumala kertoi profeetta Jesajan kautta Jeesuksesta jo noin 700 vuotta ennen tämän syntymää. Kristityille tämä ennustus on tarkkuudessaan ihmeellinen. Mutta niille, jotka eivät tunnusta Jeesusta Vanhan testamentin lupaamaksi Messiaaksi, tämä Jesajan kirjan luku on kiusallinen – niin yksityiskohtaisesti siinä kerrotaan Jeesuksen kärsimyksestä ja ristinkuolemasta.

Jeesusta halveksittiin jo hänen elämänsä aikana, sillä hän oli tavallisen perheen köyhä poika. Hän oli kotoisin Galileasta, jota uskonnolliset juutalaiset pitivät epäilyttävänä seutuna. Hänellä ei edes ollut omaa kotia, vaan hän majoittui milloin kenenkin luona. Jeesus kärsi ihmisen elämän tuskaa siinä missä kuka hyvänsä meistä. Mutta samalla hän oli Jumalan Poika ja pystyi käyttämään Jumalan voimaa kohtaamiensa ihmisten hyväksi. Hän oli tullut toteuttamaan loppuun Jumalan pelastussuunnitelman, joka oli saanut alkunsa jo syntiinlankeemuksessa. Jeesus oli se, joka tuli murskaamaan käärmeen pään (1. Moos. 3:15) eli vapauttamaan ihmiset synnin ja kuoleman vallasta.

Jesajan ennustus kertoo siitä, mitä Jeesus tuli tekemään meidän kaikkien puolesta. Pääisäisviikolla hän täytti nämä ennustukset täydellisesti. Hänet vangittiin kuin rikollinen (Luuk. 22:47–54), häntä pilkattiin ja pahoinpideltiin (Luuk. 22:63–65), hänen oma kansansa hylkäsi hänet (Luuk. 22:66–72), hänet tapettiin raa’asti (Luuk. 23:26–49) ja hän sai yllättäen hautapaikan rikkaan miehen haudasta (Luuk. 23:50–53). Pääsiäispäivänä Jeesus nousi kuolleista (Luuk. 24:1–12). Jeesuksen kuolema on meille vapautus. Me emme saa rangaistusta synneistämme, jos turvaamme Jeesuksen sovitustyöhön. Ja koska hän voitti kuoleman, mekin saamme elää hänen kanssaan ikuisesti.