“Miksi olet tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa?”

Edellinen teksti Seuraava teksti
Johdanto: Ongelmia

Daavidin jälkeen hallitsijaksi tuli Salomo, joka rakennutti Jerusalemiin ensimmäisen temppelin. Salomon kuoltua valtataistelu johti valtakunnan kahtiajakoon vuonna 930 eKr. Pohjoisvaltakuntaa kutsuttiin Israeliksi ja etelävaltakuntaa Juudaksi. Pohjoisvaltakunta oli vauras, mutta ajautui yhä syvempään epäjumalien palvontaan ensimmäisen kuninkaansa Jerobeamin johdattamana. Valtakunta tuhoutui assyrialaisten hyökkäykseen vuonna 722 eKr. Kymmenen heimoa hävitettiin ja ajettiin maanpakoon, josta ne eivät koskaan palanneet.

Juuda säilytti lupauksen Daavidin suvusta tulevasta Messiaasta, eikä siksi voinut koskaan lopullisesti hävitä. Sen profeettoja olivat mm. Jesaja ja Jeremia. Juudaakin kohtasi tuho, kun Babylonian maailmanvalta Nebukadnessarin johdolla hyökkäsi Jerusalemiin ja hävitti temppelin maan tasalle. Alkoi Juudan pakkosiirtolaisuuden aika, josta se palasi vasta Babylonian hävittyä seuraavalle imperiumille, Persialle. Näin maailman mahtavat suurvallat saivat palvella Jumalan suunnitelmia.

2. Sam. 12:1–13

1 Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: ”Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä. 2 Rikkaalla oli suuret määrät lampaita ja härkiä, 3 mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tytär. 4 Mutta kerran rikkaan miehen luo tuli vieras. Rikas ei raskinut ottaa yhtään omista lampaistaan tai häristään valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan otti köyhän miehen karitsan ja teki siitä vieraalleen aterian.”

5 Daavid suuttui kovasti tuolle miehelle ja sanoi Natanille: ”Niin totta kuin Herra elää, se mies, joka noin teki, on kuoleman oma. 6 Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki tuolla tavalla eikä tuntenut sääliä.”

7 Silloin Natan sanoi Daavidille: ”Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastin sinut Saulin käsistä. 8 Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9 Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. 10 Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian vaimon.’ 11 Herra sanoo näin: ’Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää. 12 Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän teon koko Israelin nähden, keskellä kirkasta päivää.'”

13 Silloin Daavid sanoi Natanille: ”Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan.” Natan vastasi: ”Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla.

Lue laajemmin: 2. Sam. 11:1–12:25

11 1 Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Daavid lähetti Joabin johdolla vakinaiset joukkonsa ja Israelin miehet sotaretkelle, ja he kukistivat ammonilaiset ja ryhtyivät piirittämään Rabbaa. Daavid itse jäi Jerusalemiin.

2 Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan käyskentelemään kuninkaanpalatsin katolla, hän näki sieltä naisen, joka oli peseytymässä. Nainen oli hyvin kaunis. 3 Daavid lähetti tiedustelemaan, kuka nainen oli, ja hänelle kerrottiin: ”Hän on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Urian vaimo.” 4 Daavid lähetti sananviejiä noutamaan naista, ja tämä saapui hänen luokseen. Nainen oli juuri puhdistautunut, ja Daavid makasi hänen kanssaan. Sitten nainen palasi kotiinsa.

5 Nainen tuli raskaaksi, ja hän toimitti Daavidille sanan: ”Minä olen raskaana.” 6 Silloin Daavid lähetti Joabille käskyn: ”Lähetä luokseni heettiläinen Uria.” Joab teki niin. 7 Kun Uria tuli, Daavid kysyi häneltä, mitä Joabille ja sotilaille kuului ja kuinka sodankäynti sujui. 8 Sitten hän sanoi: ”Mene kotiisi ja pese matkan pölyt jaloistasi.” Uria lähti palatsista, ja kuningas lähetti hänen jälkeensä lahjan. 9 Mutta Uria ei mennytkään kotiinsa, vaan jäi nukkumaan palatsin pihalle herransa miesten joukkoon.

10 Kun Daavidille ilmoitettiin, ettei Uria ollut mennyt kotiinsa, Daavid sanoi hänelle: ”Sinähän tulet pitkän matkan takaa. Miksi et mennyt kotiisi?” 11 Uria vastasi: ”Liitonarkku ja Israelin ja Juudan miehet asuvat teltoissa, ja herrani Joab ja hänen miehensä ovat ulkona leirissä. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät, sitä en voi tehdä.” 12 Daavid sanoi Urialle: ”Jää tänne vielä täksi päiväksi, huomenna annan sinun lähteä takaisin.” Niin Uria jäi Jerusalemiin siksi päiväksi, seuraavaan aamuun saakka. 13 Daavid kutsui hänet luokseen syömään ja juomaan ja juotti hänet humalaan. Mutta illalla Uria meni taas makuupaikalleen kuninkaan miesten joukkoon eikä lähtenyt kotiinsa.

14 Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti Joabille kirjeen ja lähetti sen Urian mukana. 15 Kirjeeseen hän kirjoitti: ”Sijoittakaa Uria eturintamaan keskelle kiivainta taistelua ja vetäytykää sitten itse kauemmas, niin että hänet lyödään hengiltä.” 16 Piirittäessään kaupunkia Joab sijoitti Urian sille kohdalle, jossa hän tiesi vihollisen urheimpien sotilaiden olevan. 17 Kun ammonilaiset tulivat ulos kaupungista taistelemaan Joabia vastaan, Daavidin joukoista kaatui useita miehiä, ja myös heettiläinen Uria sai surmansa.

18 Joab lähetti Daavidin luo sananviejän tekemään selkoa kaikesta, mitä taistelussa oli tapahtunut. 19 Sananviejälle hän antoi tällaisen määräyksen: ”Sitten kun olet kertonut kuninkaalle kaiken, mitä taistelussa tapahtui, 20 kuningas ehkä suuttuu ja sanoo: ’Mitä varten teidän piti mennä niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö muka tienneet, että he ampuvat muurilta? 21 Kuka tappoi Abimelekin, Jerubbesetin pojan Tebesissä? Joku nainen pudotti muurilta hänen päähänsä jauhinkiven, niin että hän kuoli. Miksi menitte niin lähelle muuria?’ Sano silloin: ’Myös palvelijasi, heettiläinen Uria, on saanut surmansa.'”

22 Sananviejä lähti matkaan, ja tultuaan Daavidin luo hän kertoi kaiken niin kuin Joab oli käskenyt. 23 Sananviejä sanoi: ”Emme voineet mitään sille, että nuo miehet hyökkäsivät ulos kaupungista kimppuumme, mutta meidän onnistui tunkea heidät takaisin kaupungin portille asti. 24 Jousimiehet ampuivat muurilta palvelijoitasi, kuningas, ja useita miehiäsi kaatui. Myös heettiläinen Uria sai surmansa.” 25 Silloin Daavid sanoi sananviejälle: ”Sano Joabille näin: ’Älä anna tämän masentaa mieltäsi. Miekka syö milloin täältä, milloin tuolta. Ahdista kaupunkia entistä kiivaammin ja tuhoa se.’ Rohkaise häntä näin.”

26 Kun Urian vaimo kuuli miehensä kaatuneen, hän piti puolisolleen valittajaiset. 27 Suruajan mentyä Daavid antoi noutaa hänet palatsiinsa. Hänestä tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan. Mutta Herran silmissä Daavidin teko oli paha.

12 1 Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: ”Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä. 2 Rikkaalla oli suuret määrät lampaita ja härkiä, 3 mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tytär. 4 Mutta kerran rikkaan miehen luo tuli vieras. Rikas ei raskinut ottaa yhtään omista lampaistaan tai häristään valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan otti köyhän miehen karitsan ja teki siitä vieraalleen aterian.”

5 Daavid suuttui kovasti tuolle miehelle ja sanoi Natanille: ”Niin totta kuin Herra elää, se mies, joka noin teki, on kuoleman oma. 6 Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki tuolla tavalla eikä tuntenut sääliä.”

7 Silloin Natan sanoi Daavidille: ”Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastin sinut Saulin käsistä. 8 Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9 Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. 10 Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian vaimon.’ 11 Herra sanoo näin: ’Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää. 12 Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän teon koko Israelin nähden, keskellä kirkasta päivää.'”

13 Silloin Daavid sanoi Natanille: ”Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan.” Natan vastasi: ”Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla. 14 Mutta koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee.”

15 Sitten Natan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Urian vaimo oli synnyttänyt Daavidille, ja lapsi sairastui pahoin. 16 Daavid kääntyi pojan vuoksi Jumalan puoleen, paastosi ja vietti yönsä maaten paljaalla lattialla. 17 Hovin vanhimmat tulivat hänen luokseen ja yrittivät saada hänet nousemaan, mutta hän ei suostunut eikä myöskään syönyt mitään heidän kanssaan.

18 Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Palvelijat eivät uskaltaneet kertoa Daavidille lapsen kuolemasta, sillä he ajattelivat: ”Kun me puhuimme hänelle pojan vielä eläessä, hän ei kuunnellut meitä. Kuinka me nyt voisimme sanoa hänelle, että poika on kuollut? Hän voi tehdä jotakin epätoivoista.” 19 Huomatessaan palvelijoidensa kuiskailevan keskenään Daavid ymmärsi, että lapsi oli kuollut. Hän kysyi heiltä: ”Onko lapsi kuollut?” He vastasivat: ”On.”

20 Silloin Daavid nousi maasta, peseytyi, voiteli itsensä ja vaihtoi vaatteensa. Sitten hän meni pyhäkköön ja kumartui maahan rukoilemaan. Kotiin palattuaan hän pyysi syötävää, ja hänelle tuotiin ruokaa ja hän söi. 21 Palvelijat kysyivät: ”Mitä tämä tarkoittaa? Kun poika oli vielä elossa, sinä paastosit ja itkit, mutta nyt, kun hän on kuollut, sinä nouset ja rupeat syömään.” 22 Hän vastasi: ”Kun poika oli elossa, minä paastosin ja itkin, sillä ajattelin: ’Ehkäpä Herra armahtaa minua ja lapsi saa elää.’ 23 Miksi nyt enää paastoaisin, kun hän on kuollut? Voinko saada hänet takaisin elämään? Minä menen aikanaan hänen luokseen, mutta hän ei voi palata minun luokseni.”

24 Daavid lohdutti vaimoaan Batsebaa. Hän meni tämän luo ja makasi hänen kanssaan, ja vaimo synnytti pojan, joka sai nimekseen Salomo. Herra rakasti poikaa 25 ja lähetti profeetta Natanin tuomaan sanan, että pojalle oli Herran vuoksi annettava nimi Jedidja.

Onko sinun helppo vai vaikea myöntää virheitäsi?

Kun joku osoittaa sormella virheitäni, ei ole helppo myöntää, että hän on oikeassa. Paljon helpommin löydän syyn jostain muusta ihmisestä tai olosuhteista. Daavidia osoitti itse Jumalan sormi: Jumala puhui hänelle Natanin kautta kertomalla vertauksen kahdesta miehestä ja lampaista. Tuo vertaus ei ollut Daavidille kaukainen – olihan hän itsekin ollut vaatimaton paimenpoika vuosien ajan. Hän pystyi siis hyvin samastumaan köyhään lampaanomistajaan. Ja nyt hän kuitenkin oli toiminut samoin kuin kertomuksen itsekäs rikas mies!

Natanillekaan ei varmasti ollut kovin helppoa kertoa Jumalalta saamaansa viestiä. Jos Daavid ei olisikaan tunnustanut syntiään ja myöntänyt Natanin sanomaa todeksi, tälle olisi voinut käydä huonosti. Oikea profeetta välittää kuitenkin aina Jumalan sanoman, oli se kuinka hankalaa kuunneltavaa hyvänsä.

Daavid tunnusti syntinsä ja sai Jumalalta anteeksi. Hänen omatuntonsa oli puhdas. Mutta hänenkin synneillään oli seuraus, kuten aina. Siksi emme voi ajatella, että synneillämme ei ole väliä, koska Jumala antaa ne joka tapauksessa anteeksi. Jumala suhtautuu syntiin äärimmäisen vakavasti, vaikka hän aina antaakin synnit anteeksi sille, joka niitä anteeksi pyytää. Hän itse maksoi synneistämme kalliin hinnan ristillä.

”Syntimme ovat meille liian raskaat, mutta sinä annat ne anteeksi.”
Ps. 65:3
Keskustelukysymyksiä ja ryhmätehtävä
  1. Keneltä tuli aloite siihen, että Daavid ymmärsi syntinsä?
  2. Millä tavalla me voimme ymmärtää olevamme syntisiä?
  3. Miksi luulet Daavidin kuunnelleen tarinaa erityisen tarkasti?
  4. Miksi Raamatussa kerrotaan Daavidin lankeemuksesta ja hänen katumuksestaan?
  5. Miksi synnillä on aina seuraus, vaikka se saataisiinkin anteeksi?
  6. Mitä Daavid oli halveksinut?
  7. Miksi Jumala oli niin tarkka Daavidin elämän puhtauden suhteen?
  8. Onko Jumala yhtä tarkka kaikkien ihmisten elämän puhtaudesta? Miksi on / miksi ei ole?
  9. Miten kuvailisit Jumalaa yhdellä sanalla tämän raamatunkohdan perusteella?
  10. Oletko joskus tunnustanut syntisi jonkun toisen ihmisen kuullen? Mitä eroa on toiselle ihmiselle tunnustamisella (eli ns. ripittäytymisellä) ja syntien tunnustamisella Jumalalle yksin rukouksessa?

Tehtävä keskustelun jälkeen

A)
Ohjeistus: Mitä sääli tarkoittaa? Miettikää yhdessä aivoriihenä mahdollisimman monta sanaa tai termiä, jotka kuvaavat tai liittyvät aiheeseen ”sääli”. Ohjaaja voi kirjoittaa sanat ylös esim. taululle tai isolle paperille.
Purku: Mietitään yhdessä, kuuluvatko jotkin taululle kirjoitetut sanat yhteen – millä tavalla sanoja voisi ryhmitellä?

TAI

B)
Teipataan iso, valkoinen paperipöytäliina pöytään ja annetaan jokaiselle osallistujalle tussi. Ohjaaja kirjoittaa keskelle paperia sanan ”sääli” tai ”synti”.
Ohjeistus: Kommentoi keskellä olevaa sanaa tai jonkun muun kommenttia kirjoittamalla paperiin sanoja, mielipiteitä tai kysymyksiä ja vetämällä viiva kommentoidusta kohdasta omaan kommenttiin. Työskentelyn aikana ei saa puhua.
Purku: Ohjaaja kerää tussit pois ja sen jälkeen tutkitaan yhdessä keskustelua. Haluttaessa nostetaan sieltä esiin joitain eniten keskustelua herättäneitä teemoja.

Edellinen teksti Seuraava teksti
Jaa sivu: